Ensimmäinen joulukuuta. Pelottavaa. Joulu on ihan pian.
Minähän en ole mikään erityinen jouluihminen, en ole koskaan ollutkaan. Stressaavaa aikaa. Pitää juosta paikasta toiseen ja aina joku vetää herneen hengityselimiin, kun ei juuri sinne ehditä tai ei ehditä olemaan tarpeeksi kauan (=kolme päivää putkeen). Huokaus.
Eilen tuli saapumisilmoitus kauan odotetusta paketista. Eilen sitä en kuitenkaan lähtenyt hakemaan, koska oli vuosisadan lumimyrsky. No, ehkei sentään, mutta ihan riittävästi sitä lunta kuitenkin tuiskasi. Tänään sain paketin ja tadaa:
Cernittiä!
Sillä välin kun minä "leivon cernitistä" niin rakas puolisoni leipoi pullia:
Tosimiehen pullia. Ei todellakaan tee mieli syödä montaa, kun ei pysty syömään edes yhtä kokonaista. :D
Minun tuotoksistani kuvia myöhemmin.
Lisäksi kanila sai tänään jouluvalot. Valoa pimeyteen ja niin pois päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti